Kaikkein kallein? -osallistava draama nyt videona

 

Oppimateriaalipaketti "Kaikkein kallein?"

Yläkouluille ja 2. asteelle suunnattu osallistava draama kertoo, millaisia mielialoja Helsingissä oli sotavuosina ja miten pommitukset ja lasten ja taideteosten evakuoinnit koettiin. Kansalaisten tunnelmia kartoitti salainen mielialatiedustelu, joka oli värvännyt tuhansia kaupunkilaisia palvelukseensa. Oppilaat voivat pohtia sota-ajan ilmiöitä ja löytää vastaavuuksia omaan aikaamme. Esitys kuljettaa katsojat syksystä 1939 vuoteen 1945. Draama on toteutettu yhteistyössä DOT rf:n kanssa.

Taltioinnin voi tilata nähtäväksi omille oppilaille. Esitykseen liittyy pedagoginen aineisto, joka lähetetään sähköpostitse tilauksen yhteydessä. Sekä taltiointi että pedagoginen aineisto ovat ilmaisia.

Kohderyhmä: yläkoulu ja 2. aste.
Ops: L1, L2, L3, L4, humanistis-yhteiskunnalliset aineet, äidinkieli ja kirjallisuus.

Tilaukset ja tiedustelut: hkm.peda@hel.fi

 

Hakasalmen huvilan Mieliala Helsinki 1939 - 1945 -näyttelyyn liittyvän osallistavan draaman esitykset  jouduttiin keskeyttämään keväällä 2020 kun pandemia sulki museot. Draama taltioitiin elokuussa 2020 näyttelyssä ja se on siitä asti ollut tilattavissa kouluille.

Elämässä vuosien 1939-1945 aikana on kummallisen paljon yhtäläisyyksiä nykytilanteen kanssa. Matkaa kanssamme ajassa taaksepäin sotavuosiin jolloin kaikki oli suljettu tai peruttu - aikaan jolloin oli vaikea saada luotettavaa tietoa ja ihmisten tulevaisuudensuunnitelmat muuttuivat äkillisesti.

Esitys on käsikirjoitettu Hakasalmen huvilan Mieliala Helsinki 1939-1945 näyttelyyn.

Video kokonaisuudessaan on tilattavissa Helsingin kaupunginmuseolta tai suoraan meiltä hkm.peda@hel.fi tai info@teaterskolandot.fi.

Lue esityksestä: www.dotdot.fi/suomeksi/esitykset


Sinä aamuna kun Helsinkiin hyökättiin olivat lapset koulussa. Ilmahälytys tarkoitti että venäläiset pommikoneet lensivät Helsingin yllä ja että kaupunkia pian pommitettaisiin. Tarinamme alkaa tästä, on 30.11.1939.

 

Katso esityksen traileri tästä

Videokuvaus Rec Finland Oy

 

 

KAIKKEIN KALLEIN?

 

- Museot on evakuoitu, patsaat peitetty. Mutta myös kaikki ”tieteelliset aarteemme” pitää pelastaa.

- Sanotaan että venäläisillä on lista taideaarteistamme jotka he aikovat vaatia sotakorvauksina. Joten me piilotamme ne. Tiedän että osa on viety Ruotsiin. Löytävätköhän ne koskaan tänne takaisin? Emme voi pelastaa kaikkea joten täytyy valita.

Mikä on meille kaikkein kallein ja arvokkain? Mitä on Suomi?


On vuosi 1940 ja rauha on tullut, mutta Vuokon mies Tauno ei pääse palaamaan kotiin rintamalta. Kirjeet ovat ainoa yhteys perheenjäsenten välillä. Mistä sitä edes saa luotettavaa tietoa tapahtumista? Kaupungilla liikkuu kaikenlaisia huhuja, kirjeitä sensuroidaan ja uutisfilmeihin on pitkät jonot.


- Mitä otan mukaan? Nämä voin myydä. Äidin huivi lämmittää. Nämä muistot haluan säilyttää.

- Lähden Hansin mukaan Saksaan.  Ei täällä ole enää minulle mitään. En voi nukkua öisin ilmahälytyksiä odotellessa, ja Hans tuntee muusikoita siellä. Minä haluan vihdoinkin pystyä elättämään itseni sävellyksilläni! Haluan vaan jatkaa säveltämistä.

 


      

Valokuvaaja Matti Halén

 

 

 

 

”Joukkomme ovat rohkeita ja motivoituneita,

ja kansalaiset suhtautuvat tapahtumiin rauhallisesti”.

 

 

Millainen oli mieliala Helsingissä sotavuosina? Miten pommitukset ja lasten ja taideteosten evakuoinnit koettiin?

Tämä oli valtionjohdon kannalta tärkeä kysymys, sillä siviiliväestön ajatukset välittyivät rintamalle ja vaikuttivat suoraan sotilaiden taistelutahtoon.

Tunnelmia kartoitti salainen mielialatiedustelu, joka oli värvännyt tuhansia kaupunkilaisia palvelukseensa. He selvittivät mm. miten helsinkiläisten mielialoihin vaikuttivat siviiliväestön ja erityisesti lasten poistuminen kaupungista, rakkaiden taideteosten suojaaminen näkymättömiin ja kirjojen kuljettaminen pois kirjastoista.
 

 

 

Viime marraskuussa oli kulunut 80 vuotta talvisodan syttymisestä. Kaupunginmuseo tarjoaa nyt mahdollisuuden käsitellä aihetta siviiliväestön näkökulmasta.

Osallistavan draaman keinoin oppilaat voivat reflektoida sota-ajan ilmiöitä ja löytää vastaavuuksia omasta ajastamme.

Taltioinnin voi nyt tilata nähtäväksi omille oppilaille. Esitykseen liittyy pedagoginen aineisto, joka lähetetään sähköpostitse tilauksen yhteydessä. Sekä taltiointi että pedagoginen aineisto ovat ilmaisia.

Sisältö: Yläkouluille ja 2. asteelle suunnattu osallistava draama kertoo, millaisia mielialoja Helsingissä oli sotavuosina ja miten pommitukset ja lasten ja taideteosten evakuoinnit koettiin. Kansalaisten tunnelmia kartoitti salainen mielialatiedustelu, joka oli värvännyt tuhansia kaupunkilaisia palvelukseensa. Oppilaat voivat pohtia sota-ajan ilmiöitä ja löytää vastaavuuksia omaan aikaamme. Itse näyttely päättyi elokuun lopussa, mutta sen teemat ovat edelleen ajankohtaisia. Esitys kuljettaa katsojat Mieliala-näyttelyn tiloissa ja kattaa ajanjakson syksystä 1939 vuoteen 1945. Draama on toteutettu yhteistyössä DOT rf:n kanssa.
Kohderyhmä: yläkoulu ja 2. aste.
Ops: L1, L2, L3, L4, humanistis-yhteiskunnalliset aineet, äidinkieli ja kirjallisuus.

Ops: L1, L2, L3, L4, humanistis-yhteiskunnalliset aineet, äidinkieli ja kirjallisuus.

Varaukset: Kultus-kalenterin kautta https://www.kultus.fi/fi/tapahtumat/6876/kaikkein-kallein

Näyttelystä: http://hakasalmenhuvila.fi/lokakuussa-hakasalmen-huvilassa-aukeaa-uusi-nayttely-mieliala-helsinki-1939-45/

Tiedustelut: hkm.peda@hel.fi

 

Varaa aika mitä pikimmin niin mahdut luokkasi kanssa varmasti mukaan!


Taidepedagoginen kokonaisuus – esitys, työskentely ja jälkityöskentelymateriaali

Pedagogisten osioiden tarkoitus on saada osallistuja reflektoimaan ja sitä kautta syventämään omaa kokemustaan, sekä antaa materiaala jatkotyöskentelyyn esityksessä esiintyneiden teemojen parissa.

Esitystä seuraa keskustelu jossa osallistujat saavat työstää näkemäänsä yhdessä näyttelijöiden kanssa. He voivat valita seuraavista teemoista:

  • Pakolaiset
  • Valvonta
  • Sukupuoliroolit
  • Kulttuuriperintökohteiden tuhoaminen
  • Mielialat
  • Sotavammat – psyykkiset ja fyysiset

Toivottavasti jatkatte keskustelua myös käynnin jälkeen ja voitte sitä varten tutustua esimerkiksi Helsingin kaupunginmuseon virikemateriaaliin ja SLS:n kirjaan Krigets barn. Molemmat tässä pdf-muodossa.

 

EXTRA

MITÄ RAPORTOISIT MIELIALOISTA HELSINGISSÄ TÄNÄÄN – JUURI NYT?

Lähetä lyhyt sitaattisi meille tekstiviestillä numeroon  +358 45 8991404  tai sähköpostitse: info@dotdot.fi.

 

Kiitos!

Kiitämme yhteistyökumppaneitamme Helsingin kaupunginmuseota, Hakasalmen huvilan henkilökuntaa, kirjailija Anna Kortelaista ja Suomen Kansallisteatteria.

 

 



Menneitä esityksiä: 

2018: Nuoret sodassa - osallistava esitys

 

Nuorten elämää Helsingissä keväällä 1918

Millaista oli elämä Helsingissä keväällä 1918? Ruoka oli kortilla ja sitä jonotettiin. Moni näki nälkää. Väki osoitti mieltään, levottomuudet ja väkivallanteot olivat yleisiä. Kaupunkilaiset pelkäsivät katutaisteluita ja vaarallisia tauteja. Osa nuorista osallistui maanalaiseen toimintaan tai punakaartien taisteluihin.
DOT rf:n draamapedagogit johdattavat koululaiset vuoden 1918 tunnelmiin sekä teettävät harjoituksia, joiden avulla ymmärrys vaikeasta ajasta toivottavasti kasvaa. Draamatyöpajassa nostetaan esille kiistanalaisia kysymyksiä keskustelun pohjaksi, antamatta kuitenkaan nuorille valmiita vastauksia. Toivomme, että työskentely kysymysten parissa jatkuu kouluissa DOT rf:n ja kaupunginmuseon laatiman virikeaineiston avulla.

DOTin työryhmä: 

Tuottaja: Helsingin kaupunginmuseo
Käsikirjoitus: Anna Finnilä, Anne Sandström ja työryhmä.

Ohjaus: Anne Sandström

Puvustus: Sanna Pietilä

Äänet: Olli Valkola

Rooleissa:

Iiris Autio - Palvelijatar Ida Maria Redsven ja näyttelijätär Nanny Westerlund  

Elias Edström - Valokuvaaja Gunnar Lönnqvist ja koulupoika/vartija Tor Wihelmsson

Kohderyhmä: 7.-9. lk, lukio ja 2. aste.
Aika: 28.2.-23.3.2018 klo 9 ja klo 10.
Soveltuvat opsin aihealueet: L1, L2. 7.-9. lk: historia S3, lukio Hi3.

HUOM! Ilmoittautumisia otetaan vastaan 6.11.2017 alkaen vain Kultus - oppimisen kulttuurikalenterin kautta.

Hakasalmen huvila

YHTEYSHENKILÖ

hkm.peda@hel.fi